Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Etelä-Korean suhteet ovat erinomaiset ja ne ovat viime vuosina lähentyneet. Suomen maakuva Etelä-Koreassa on ainutlaatuisen myönteinen, mikä pohjautuu muun muassa koulutus- ja innovaatiojärjestelmän arvostukseen ja pohjoismaisen elämäntyylin ihannointiin. Korkean tason vierailuvaihto on viime vuosina ollut tiivistä, kahdenvälinen kauppa on vilkastunut vuosituhannen taitteesta lähtien ja opiskelija- ja tutkijavaihto Suomen ja Etelä-Korean välillä on kehittynyt ja kasvanut kymmenessä vuodessa huomattavasti. Maitamme on lähentänyt myös vuonna 2008 avattu suora lentoyhteys Helsingin ja Soulin välillä. Suora päivittäinen lento Helsinkiin on nopein yhteys Eurooppaan. Suomi ja Etelä-Korea solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1973.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Etelä-Korea on maailman 10. suurin talous ja Suomen neljänneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa. Kahdenvälinen kauppa on vilkastunut vuosituhanteen taitteesta lähtien. Tuoreimmat tiedot Suomen tavaratuonnista ja -viennistä löytyvät Suomen tullin sivuilta: https://tulli.fi/tilastot(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)  
Suomen päävientituotteita Etelä-Korean markkinoille ovat erilaiset koneet ja laitteet, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä metsäteollisuuden puu- ja paperituotteet. Lisäksi palvelusektorin vienti on kasvanut viime vuosina reilusti. Etelä-Koreasta Suomeen tuodaan pääasiassa elektroniikkaa, ajoneuvoja, koneita ja laitteita, muovituotteita sekä farmasia-alan tuotteita. Etelä-Koreassa on noin 200 suomalaisyritystä edustettuna. Suomalaisyritykset osallistuvat laivanrakennukseen ja muihin rakennusprojekteihin yhteistyössä korealaisten kanssa myös Etelä-Korean ulkopuolella.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Etelä-Korean välinen kulttuuriyhteistyö on viime vuosina ollut aktiivista. Pääosin taiteilijat, esiintyjät, asiantuntijat ja instituutiot löytävät yhteistyökumppaneita suorien kontaktien avulla, ilman virallisen tahon välitystä. Tällaiseen yhteistyöhön kannustetaan jatkossakin ja suurlähetystö toivoo saavansa tietoa toiminnasta. Suomella ei ole Etelä-Koreassa erillistä kulttuuri-instituuttia. Suurlähetystön toiminnan yhtenä osa-alueena on edistää maiden välistä kulttuuriyhteistyötä mahdollisuuksien mukaan.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomi - Korean Tasavalta yhdistys ry (www.koreayhdistys.net(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) toimii Suomen ja Etelä-Korean välisten hyvien suhteiden edistämiseksi Suomessa välittämällä molemminpuolista kulttuuri- ja talouselämän sekä valtio- ja yhteiskuntajärjestelmän tuntemusta. Yhdistys järjestää näyttelyitä, seminaareja, esitelmätilaisuuksia sekä vapaamuotoisia kokoontumisia ja vierailuja vaihtuvien teemojen puitteissa.
Kiinnostus suomen kieleen on lisääntynyt viime vuosina ja suomen kielen virallinen opetus alkoi Soulin kansallisen yliopiston kielitieteen laitoksella vuonna 2016.

Sopimukset

Suomen ja Etelä-Korean välillä on solmittu lukuisia sopimuksia koskien mm. sosiaaliturvaa, tuloveroja ja kaksinkertaisen verotuksen välttämistä sekä viisumivapautta. EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus solmittiin vuonna 2011. Tarkempaa tietoa sopimuksista ml. sopimustekstit Finlex-tietokannassa; www.finlex.fi/fi/sopimukset/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) .

Vierailut

Suomen ja Etelä-Korean välinen vierailuvaihto on viime vuosina ollut tiivistä.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in vieraili Suomessa kesällä 2019. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Etelä-Koreassa osallistuessaan Soulin ydinturvahuippukokoukseen 2012. Viimeisin nk. valtiovierailu Suomesta Etelä-Koreaan on tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu vuonna 2002. Halonen on vieraillut Etelä-Koreassa usein myös presidenttikautensa jälkeen vuosina 2012, 2013 ja 2014. Entinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili Etelä-Koreassa keväällä 2015.
Viimeaikaisia ministerivierailuja Suomesta Etelä-Koreaan ovat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin vierailu kesällä 2021 sekä työministeri Jari Lindströmin vierailu syksyllä 2018.Talvella 2018 vieraili myös maatalousministeri Jari Leppä. Pääministeri Juha Sipilä, ulkoministeri Timo Soini ja urheiluministeri Sampo Terho vierailivat Etelä-Korean talviolympialaisissa helmikuussa 2018. Puolustusministeri Jussi Niinistö ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen vierailivat Etelä-Koreassa keväällä 2017.
Puhemies Maria Lohela vieraili Etelä-Koreassa syksyllä 2017 ja varapuhemies Mauri Pekkarinen keväällä 2019. Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili Etelä-Koreassa keväällä 2017 ja liikenne- ja viestintävaliokunta keväällä 2016.
Etelä-Korean parlamentissa toimii Suomi-Korea-ystävyysseura. Parlamentin puhemies vieraili Suomessa viimeksi vuonna syksyllä 2015 ja varapuhemies syksyllä 2018.
Suomen ja Etelä-Korean välillä järjestetään säännöllisesti konsultaatioita korkealla virkamiestasolla. Viimeaikasia konsultaatioita ovat olleet vuoden 2021 kaupallistaloudelliset konsultaatiot, vuoden 2020 poliittiset konsultaatiot, vuoden 2017 arktisten asioiden kolsultaatiot sekä vuonna 2015 järjestetyt tiede- ja teknologia konsultaatiot.

Historia

Suomi tunnusti Korean tasavallan 13.4.1973 ja diplomaattisuhteet solmittiin runsaat neljä kuukautta myöhemmin 24.8.1973 noottienvaihdolla. Helsingissä oli tosin perustettu Korean tasavallan kaupallinen edustusto jo 26.4.1972 edistämään maiden välistä kauppavaihtoa.
Suomen Tokion-suurlähettiläs Osmo Lares sivuakkreditoitiin Souliin 31.10.1973 alkaen. Edustautuminen Korean tasavallassa hoidettiin Tokiosta, mutta paikallisen edustuston puuttuminen vaikeutti kauppasuhteiden hoitoa. Tilanteen parantamiseksi nimitettiin lokakuussa 1975 Kim Kak-Choong kunniakonsuliksi Souliin ja jo seuraavan vuoden syyskuun alusta Suomi perusti kaupunkiin Tokion suurlähetystön kaupallisen osaston, jonka päälliköksi tuli kaupallinen sihteeri Heikki Latvanen. Hänet nimitettiin va. asiainhoitajaksi 1.11.1978, kun kaupallinen osasto korotettiin suurlähetystöksi.
Liikemies- ja kauppavaltuuskuntavierailut Suomesta Korean tasavaltaan lisääntyivät 1970-luvun lopulla ja maiden välinen kauppavaihto kasvoi huomattavasti. Ensimmäisen ministerivierailun Suomesta Korean tasavaltaan teki ulkomaankauppaministeri Esko Rekola huhtikuussa 1980. Toinen kunniakonsulivirasto maahan perustettiin vuonna 1985, kun Kim Yung Won nimitettiin kunniakonsuliksi Inchonin kaupunkiin.
Souliin paikanpäälle nimitetty ensimmäinen suurlähettiläs Juha Puromies ryhtyi hoitamaan tehtävää helmikuun alussa 1986.

Suomen suurlähettiläät Soulissa

Osmo Lares  
suurlähettiläs
(Tokio) 1973-1978
Henrik Blomstedt
suurlähettiläs
(Tokio) 1978-1984
Pauli Opas 
suurlähettiläs
(Tokio) 1984-1985
Juha Puromies
suurlähettiläs
1986-1991
Jorma Julin
suurlähettiläs
1991-1996
Unto Turunen
suurlähettiläs
1996-2000
Lauri Korpinen
suurlähettiläs
2000-2004
Kim Luotonen
suurlähettiläs
2004-2008
Pekka Wuoristo
suurlähettiläs
2008-2012
Matti Heimonen
suurlähettiläs
2012-2016
Eero Suominen
suurlähettiläs
2016-2020
Pekka Metso
suurlähettiläs
2020-