Elisabeth Rehn on valittu Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston (ICC Trust Fund for Victims) johtokunnan jäseneksi. Johtokunnan jäsenet valittiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimusvaltioiden kokouksessa 18. marraskuuta Haagissa.
Kullakin sopimusvaltioista muodostuvalla maantieteellisellä ryhmällä on edustaja uhrirahaston johtokunnassa. Rehn edustaa johtokunnassa Länsi-Euroopan maista sekä Australiasta, Kanadasta ja Uudesta-Seelannista muodostuvaa ryhmää. Ansioitunut ja kansainvälisesti arvostettu ihmisoikeusasiantuntija Rehn on aiemmin urallaan toiminut muun muassa kansanedustajana, puolustusministerinä, tasa-arvoministerinä ja europarlamentaarikkona sekä YK:n ihmisoikeusraportoijana ja YK:n pääsihteerin erityisedustajana entisen Jugoslavian alueella. Viime vuosina hän on omistautunut kansainvälisille tehtäville. Etenkin naisten asema sodankäynnissä ja heidän roolinsa rauhanrakentamisessa ovat olleet vahvasti läsnä Rehnin toiminnassa.
Elisabeth Rehnin lisäksi viisijäseniseen johtokuntaan valittiin ihmisoikeusjuristi Betty Kaari Murungi Keniasta, Latvian entinen presidentti Vaira Vīķe-Freiberga, kansallisen korvaus- ja sovituskomitean johtaja Eduardo Pizarro Leongómez Kolumbiasta sekä suurlähettiläs Bulgaa Altangerel Mongoliasta. Johtokunnan pääasiallisena tehtävänä on ohjata uhrirahaston toimintoja ja resurssien jakamista sekä koordinoida ja valvoa avustushankkeita. Johtokunta raportoi toiminnastaan sopimusvaltioiden kokoukselle. Uusi johtokunta aloittaa kolmivuotisen toimikautensa 1. joulukuuta 2009.
Uhrirahasto on perustettu vuonna 2002. Sen toiminta kohdistuu Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltävänä olevien rikostilanteiden uhrien ja heidän perheidensä auttamiseen. ICC:n toimivaltaan kuuluvia rikoksia ovat joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä sotarikokset. Rahasto ja sen mandaatti ovat ainutlaatuisia verrattuna muihin kansainvälisiin tuomioistuimiin.
Uhrirahaston avustustoiminnan erityisenä kohderyhmänä ovat seksuaalisen väkivallan uhrit, entiset lapsisotilaat ja kaapatut lapset, murhien ja muiden raakojen tekojen uhrien perheet sekä vainotut kylät. Rahaston varoja käytetään pääasiassa uhrien fyysiseen ja psyykkiseen kuntoutukseen sekä materiaaliseen tukeen. Rahasto voi maksaa uhreille myös vahingonkorvausta tai muuta hyvitystä ICC:n oikeudenkäynnin yhteydessä antaman päätöksen perusteella. Aloitteet avustusprojekteihin tulevat suoraan ICC:n hyväksymiltä kohdealueilta. Tällä hetkellä käynnissä on yhteensä 29 hanketta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Ugandassa. Lähitulevaisuudessa toimintaa pyritään laajentamaan Keski-Afrikan tasavaltaan ja Sudaniin/Darfuriin.
Pääosa avustustoimintaan käytettävistä varoista tulee valtioiden vapaaehtoisena rahoituksena. Lahjoituksia voivat tehdä myös muun muassa yritykset, yksityishenkilöt sekä järjestöt. Tuomioistuin voi myös määrätä sakkojen tai omaisuuden muodossa saatavia varoja siirrettäväksi uhrirahastolle. Suomi on tukenut johdonmukaisesti uhrirahaston toimintaa ja on kokonaiskontribuutiollaan yksi sen suurimmista rahoittajista.
Lisätietoa: lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä, kansainvälisen oikeuden yksikkö, puh. 040 739 2853, lähetystösihteeri Miia Aro-Sanchez, Suomen Haagin-suurlähetystö, puh. +31 70 3110143
